Nuken tekoon tarvitaan kipsimuotti, johon posliinimassa valetaan. Antiikkinuken uusinnon muotti on otettu antiikkinukesta.


Taiteilijanukke pitää ensin muotoilla vaikkapa savesta ja muotti otetaan näin syntyneestä originaalimuotoilusta.

Kermamainen posliinimassa valetaan muottiin. Muutaman minuutin päästä massa kaadetaan pois. Kipsi on imenyt kosteutta massasta niin että muotin seinämille on jäänyt muutaman millin kerros posliinia. Kun valos on kuivunut ns. nahkakuivaksi, saa muotin avattua vaivattomasti. Varovasti käsitellen nahkakuiva kappale pysyy muodossaan ja siitä voidaan leikata liika posliini saumoista pois sekä avata silmänreiät ja päälaki.

Valos poltetaan pehmytpoltossa, niin että se muuttuu keraamiseksi eikä liukene veteen, mutta on vielä hiottavissa. Pehmytpoltettu valos työstetään vesihionnalla. Apuna käytetään hiontaliinoja ja siveltimiä. Silmät aukaistaan viimeistellyiksi ja iho hiotaan sileäksi. Kappale voidaan lasittaa. Hionnan jälkeen valos poltetaan valmiiksi posliiniksi. Poltettaessa posliini kutistuu noin 15 % massasta riippuen.

Poltettu posliini maalataan jauhemaisilla posliiniväreillä, jotka sekoitetaan väliaineeseen, joka on nykyään useimmiten kasvipohjaista öljyä.

Nukke vaatii useamman polttokerran ennen kuin kaikki halutut värit ja sävytykset on saatu siihen maalattua. Yleensä aloitetaan ihonväristä ja seuraavilla polttokerroilla lisätään ripset, kulmakarvat, huulet jne.

Uusinnosta pyritään saamaan mahdollisimman paljon antiikkinukkea muistuttava. Mallina käytetään aitoa antiikkinukkea tai sellaisen kuvaa. Modernien nukkien uusintoja ja taiteilijanukkeja maalataan enemmän oman maun mukaan.

Kun nuken pää ja muut posliiniosat ovat valmiit, nukke kootaan. Vartalo voi olla posliinia, täytetty kangas- tai nahkavartalo, puuta tai erilaisista massoista valmistettu ns. kompositiovartalo.

Antiikkinuken uusinnolle yritetään saada mahdollisimman autenttinen vartalo, silmät ja peruukki. Silmät voidaan maalata nukelle tai ne voivat olla lasia (tai muovia).

Peruukin voi modernille nukelle tehdä periaatteessa mistä vain haluaa, mutta antiikkinukeilla ne ovat olleet yleensä ihmisen hiuksista, mohairista tai lampaasta tehtyjä. Peruukkeja saa valmiina tai ne voi valmistaa itse.

Myös vaatteita ja asusteita saa valmiina eri kokoisille nukeille. Ne voi tehdä myös itse. Modernin nuken uusintoa ja taiteilijanukkea vaatetettaessa usein yritetään tuoda esiin jokin idea tai tarina.

Antiikkinukkien uusintojen vaatteissa pyritään alkuperäisen nuken valmistusajan henkeen.

Niissä pyritään käyttämään ajalle tyypillisiä materiaaleja, ompelutekniikkoja ja tyylipiirteitä niin että vaate on sellainen että se olisi voinut olla jollakin antiikkinukellakin.

Antiikkinukkien uusintojen tekeminen on mielestäni perusteltua: Maalaustekniikan perusteet oppii niin hyvin, että muita nukkeja tehdessä voi tehdä sitä mitä haluaa, eikä tarvitse tyytyä siihen mitä sattuu osaamaan.

Antiikkinukkeja tehdessä tutustuu kulttuuri- ja pukuhistoriaan ja voi käyttää ja siirtää edelleen käsityötaitoja, joita ei juuri muualla enää tarvita.

Maija-Leena Autio